CHEERLEADING      

Cheerleading on monipuolinen urheilulaji. Cheerleadingia harrastavasta käytetään termiä cheerleader. Se jakautuu kahteen toisistaan hieman poikkeavaan lajimuotoon. Cheerjoukkueiden ohjelmissa yhdistyvät erilaiset stuntit, pyramidit ja heitot, tanssi, kannustushuudot ja chantit, hypyt ja akrobatia.

Cheertanssijoukkueiden ohjelmissa keskitytään notkeuselementteihin, tanssitekniikkaan sekä cheerpuolelta tuttuihin hyppyihin, sekä tietenkin tanssimiseen. Kannustushuudot ja pyramidit ovat tanssijoukkueilta kiellettyjä.

HISTORIAA

Cheerleadingin historia alkoi Yhdysvaltojen itärannikon yliopistoissa 1880-luvulla. Yksi tunnetuimmista lajin syntysijoista on Princetonin yliopisto New Jerseyn osavaltiossa, josta toiminta vietiin Minnesotan yliopistoon. Laji alkoi epämuodollisena oman joukkueen kannus-tamisena. Silloin tällöin miehet menivät yleisöön eteen huudattamaan omia opiskelutove-reitaan kannustamaan oman joukkueensa voittoon. Stadioneiden kasvun myötä myös cheerleading kehittyi. Suuremmat stadionit ja etäisyydet vaativat hieman harjoitteluja ja suunniteltuja kannustushuutoja ja liikkeitä korostukseksi. Kaikki cheerleaderit olivat aluksi miehiä. Nykyään Suomessa on seka-joukkueita joille on kilpailuissa oma sarja, eli seka-joukkueessa on miehiä/poikia sekä naisia/tyttöjä.

1920-luvulla tilanne muuttui. Naiset pääsivät yliopistoihin ja tätä kautta osallistumaan cheerleadingiin. Lopullinen läpimurto oli toisen maailmansodan aikaan. Sodan jälkeen tulivat muotiin erilaiset voimisteluliikkeet ja nostot, mutta vain miehet voimistelivat ja vain naiset tanssivat. Cheerleadingkilpatoiminta yleistyi Yhdysvalloissa 1970-luvulla. 1990-luvulle tultaessa kilpailuihin olikin jo kehitelty tiukat arvosteluperusteet ja säännöt. Sarjoissa kilpailtiin omissa koulukunnissa suuntautuen kannustamaan oman koulun joukkueita.

Cheerleading Suomessa

Suomeen laji tuli jäädäkseen 1980-luvulla, ja siitä tuli nopeasti suosittu harrastus tyttöjen ja naisten keskuudessa. Cheerleaderit voivat toimia esimerkiksi amerikkalaisen jalkapallo-seuran yhteydessä, mutta suurin osa seuroista on itsenäisiä ja vain cheerleadingiin keskittyneitä. 

Kilpailutoiminta yleistyi 1990-luvulla. Cheerleaderit erosivat vuonna 1995 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitosta, ja perustivat oman yhdistyksensä Suomen Cheer-leadingliitto ry:n (lyhenne SCL). (lähde;Wikipedia)

Aloittava cheerleader

Cheerleadingin aloittaessa ei tarvitse osata vielä mitään, vaan ne opetetaan. Vaikeudet ilmestyvät vasta kilpatasolla, jolloin treenit ovat todella kovat.  Kun tulet cheerleading-harjoituksiin muista nämä säännöt: -purkat ja korut tulee jättää kotiin -T-paita, verkkahousut ja aerobic- tai sisäpelikengät ovat hyvät vaatteet treeneihin.

Jokaisen pitää ottaa vakuutus tapaturmavakuutus harjoituksia ja esiintymisiä varten. Linsenssiä ei tarvitse maksaa, koska seuramme ei vielä ole SCL:n jäsen.

Esiintymisasut ja huiskat ovat seuran omaisuutta, joten niitä ei saa hukata eikä rikkoa. Cheerleadin on vaativa laji, joten älä lannistu jos et ensimmäisellä kerralla onnistu kaikissa liikkeissä. Cheerleadingissa hyvät ja vahvat lihakset auttavat huomattavasti.

Tervetuloa mukaan harrastamaan Ylöjärven Cheerleading-porukkaan. Olemme vasta aloittaneet oman harrastustoiminnan, joten emme ole vielä kukaan mestareita. Ehkä jatkossa saatamme osallistua jopa SM-kilpailuihin.  Ykköstavoitteemme on kuitenkin tarjota  mielenkiintoinen harrastus cheerleadingin parissa, hyvässä seurassa.