Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Vaatteiden hoito-ohjeiden paikkansapitävyyttä tutkittu

 

Tekstiilien merkitsemistä koskevia erityissäännöksiä valmistellaan Tekstiilituotteet kuuluvat toistaiseksi elintarvikemääräysten piiriin. Kuitusisällön ja hoito-ohjeen merkitsemisestä ei ole pakottavia säännöksiä. Valmisteilla olevan kulutustarvikkeita koskevan lainsäädännön yhteydessä valmistellaan tekstiilejä koskevia erityissäännöksiä, josta syystä pidettiin tarpeellisena kartoittaa nykyistä tilannetta kuitusisällön ja hoito-ohjeen käytön ja paikkansapitävyyden suhteen.

 

Markkinoilla olevien vaatteiden merkintöjen tarkistus osoitti, että kuluttajan kannalta tärkeimmät merkinnät esiintyivät yli 90%:ssa tutkittuja vaatteita. Vaikka kuitusisällön ja hoito-ohjeen merkitseminen on toistaiseksi periaatteessa vapaaehtoista, oli ne merkitty noin 95 %:ssa vaatteista. Kotimaisissa vaatteissa merkintöjä oli hieman ulkomaisia useammin. Elinkeinohallituksen tehtävänä on valvoa, ettei kuitusisältö tai hoito-ohjemerkinnöillä johdeta kuluttajaa harhaan.

 

Tutkitut näytteet osittain riskitapauksia

 

Tutkittavien puuvillavaatteiden otokseen pyrittiin valitsemaan näytteet siten, että ne olivat kotoisin eri alkuperämaista. Sekoitteesta valmistetut vaatteet puolestaan valittiin pääasiassa kuitusisältömerkintöjen perusteella. Otokseen haluttiin erilaisen kuitusisällön omaavia villa- ja puuvillasekotteita. Vaateryhmät pyrittiin rajoittamaan tavallisimmiksi käyttövaatteiksi.

Näytteitä valitessa pyrittiin osittain etsimään riskitapauksia, joten tuloksia ei suoraan voida yleistää markkinoilla vallitsevaan kokonaistilanteeseen. Tulokset pikemminkin antavat kuvan siitä, millaiset virheet ovat yleisimpiä. Ne osoittavat myös, että hoito-ohjeiden ja kuitusisällön paikkansapitävyyttä on syytä seurata, koska virheitä löytyi. Suomen Standardisoimisliitto valvoo jatkuvasti luvanhaltijoittensa hoito-ohjemerkintöjen paikkansapitävyyttä pistokokeiden avulla, mutta muut hoito-ohjeet eivät ole systemaattisen valvonnan piirissä.

Näissä hoito-ohjeen tarkistuksissa oli mukana sekä SFS:n valvomia, että valvonnan ulkopuolella olevia hoito-ohjeita.

 

Mitä vaatteita tutkittiin?

 

Kuitusisältö ja vesipesumerkintä tarkistettiin 80 puuvillavaatteesta. Tarkastelussa olivat kangaspaidat ja -puserot (25 kpl), trikoopuserot (18 kpl), yöpuvut (14 kpl), alusvaatteet (17 kpl) ja lasten pitkät housut (6 kpl). Mukana oli vain 15 kotimaista vaatetta.

Vastaavanlaisessa sekoitetekstiilejä koskevassa selvityksessä tutkittiin 22 villasekoitevaatteen ja 9 puuvillasekoitevaatteen kuitusisältömerkinnän paikkansapitävyyttä. Edellä mainittujen vaatteiden lisäksi hoito-ohjeen vesipesumerkinnän tarkistukseen hankittiin 20 puuvillasekoitevaatetta. Tutkitut vaatteet olivat sekä kotimaisia (29 kpl) että ulkomaisia (22 kpl) naisten housuja, hameita ja puseroita sekä miesten paitoja yms.' Vaatteet ostettiin helsinkiläisistä vaatetusliikkeistä.

 

Kuitusisällön paikkansapitävyys

Kuituanalyysit tehtiin valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tekstiililaboratoriossa. Puuvillavaatteiksi ilmoitetut vaatteet olivat puhdasta puuvillaa. Vain yksi naisten kangaspusero oli merkitty virheellisesti. Sataprosenttiseksi puuvillaksi merkitty kangas sisälsi n. 50% polyesteriä.

Sekoitevaatteissa olleet kuitusisältömerkinnät eivät pitäneet yhtä hyvin paikkaansa. Kuitusisältömerkinnät osoittautuivat virheellisiksi 10 villasekoitevaatteessa (tutkittiin 22) ja yhdessä polyesteripuuvillapaidassa (tutkittiin 9). Muissa kuituanalyysissä mukana olleissa vaatteissa kuitusisältömerkintä vastasi todellista kuitusisältöä ± 3 prosenttiyksikön tarkkuudella. Kolmen vaatteen todelliset villan osuudet olivat jopa 29-35 prosenttiyksikköä pienemmät kuin merkinnässä oli ilmoitettu. Neljässä kotimaisessa villasekoitevaatteessa oli virheellinen kuitusisältömerkintä.

 

Hoito-ohjeissa parantamisen varaa

 

Tarkistettujen puuvillavaatteiden hoito-ohjeet pitivät täysin paikkansa vain 24%:ssa vaatteita. 49% tutkituista vaatteista olisi kestänyt korkeampaa lämpötilaa kuin mitä hoito-ohjeessa suositeltiin. Näistä lisäksi noin puolet tahri muuta pyykkiä ja/tai kutistui jo hoito-ohjeen mukaisessa pesulämpötilassa enemmän kuin Suomen Standardisoimisliiton TSL-kaavassa 23-901 (Tekstiilien hoito-ohjemerkintä) esitetyt vaatimukset sallivat. (Pesu korkeammassa lämpötilassa ei näillä merkittävästi lisännyt tahrimista tai kutistumista.) Loput 27% puuvillavaatteista kutistui tai tahri liikaa, mutta niiden pesulämpötila oli jo riittävä tai sitä ei voitu korottaa.

Puuvillavaatteista yli puolet kutistui liikaa ja kahdeksan vaatetta tahri niitä runsaasti, että hoito-ohjeeseen olisi pitänyt liittää lisäteksti ''pestävä erillään''. Tarkistetuista puuvillavaatteista vain 15 oli kotimaisia. Näistä yksikään ei tahrinut liikaa, mutta seitsemän kutistui liikaa ja neljä oli alimerkitty eli hoito-ohjeessa oli annettu liian alhainen pesulämpötila tai hellävarainen pesumenetelmä.

Vesipesumerkinnän tarkistuksissa mukana olleista 22 villasekoitekankaasta valmistetuista vaatteista 11:ssä oli täysin paikkansapitävä hoito-ohje. Neljä villasekoitetaatetta tahri liikaa ja seitsemän oli alimerkitty. Usein suositeltiin 30· asteen pesua tai käsinpesua, vaikka lähes kaikki vaatteet kestivät 40 asteen konepesun.

Puuvillasekoitteesta valmistettuja vaatteita oli pesukokeissa 29, joista 11 hoito-ohjeet olivat oikein. Puuvillasekoitevaatteista 15 oli alimerkitty, kaksi tahri ja yhdessä oli turhaan kehoitus "pestävä erillään".

Sekoitevaatteista oli kotimaisia yhteensä 29. Näistä 2 tahri ja 11 oli alimerkitty.

Molemmat pesukokeet huomioon ottaen ulkomaisissa vaatteissa oli kotimaista enemmän virheitä lähes joka suhteessa. Ennen kaikkea ulkomaiset vaatteet olivat selvemmin alimerkittyjä ja aiheuttivat muiden vaatteiden tahriintumista useammin kuin kotimaiset.

 

Tuloksien tulkinta

 

Näissä pesukokeissa hoito-ohje tulkittiin virheelliseksi, jos mittamuutos oli kangasvaatteilla .± 3% tai sitä suurempi eikä suuresta mittamuutoksesta erikseen mainittu tavaraselostekaavan edellyttämällä tavalla. Trikoovaatteiden mittamuutos tulkittiin liian suureksi, jos pituus muuttui yli .± 7% tai leveys muuttui yli .± 5 %. TSL-kaava 23-901 ei ole määrittänyt raja-arvoja trikoon mittamuutokselle, mutta edellyttää että vaatteen tulee sopia alkuperäiseen tarkoitukseensa pesun jälkeen.

Värien pesunkeston suhteen hoito-ohje tulkittiin virheelliseksi, jos tuote tahriintumisen arvostelussa sai huonomman arvosanan kuin 4. Paras arvosana on viisi, jolloin vaate ei ole tahrinut lainkaan.

 

Muissa pesukokeissa samansuuntaisia tuloksia

 

Kotitalous- ja kuluttaja-asiaintutkimuskeskuksessa tehtyjen pesukokeiden tulosten kanssa saman suuntaisia tuloksia on saatu myös muissa Pohjoismaissa suoritetuissa hoito-ohjeiden tarkistuksissa. Varsinkin trikoovaatteiden suuret mittamuutokset on havaittu ongelmaksi niin SOK:n laboratorion pesukokeissa kuin muissa Pohjoismaissakin. Brodeeraus on pitäny mittansa tutkimuksissa.

 

Virheellisten hoito-ohjeiden vaikutukset kuluttajille

 

Alimerkintä jää usein kuluttajalta huomaamatta, eikä se kaikkien vaatteiden kohdalla ole suuri virhe. Mutta esimerkiksi lasten puuvillaisia pitkiä housuja tai miesten polyesteri puuvillapaitaa ei saa puhtaaksi 30 eikä vielä 40 asteessakaan, vaan tällaiset vaatteet olisi voitava turvallisesti pestä 60 asteen pesulämpötilassa. Suomen Standardisoimisliiton TSL-kaavassa 23-901 sanotaan nimenomaan, että hoito-ohjeessa annettu lämpötila on enimmäislämpötila, joka voidaan alittaa.

 

Ellei tuote kestä suositusta alempaa lämpötilaa, tulee hoito-ohjeeseen liittää lisäteksti "noudata ohjelämpötilaa".

Muun pyykin tahriutumisen tai vaatteen kutistumisen kuluttaja sen sijaan huomaa. Näistä olisikin syytä asiallisesti varoittaa hoito-ohjeessa, mikäli kutistumista tai tahrimista on odotettavissa. Tämä ei ole ongelma kun käytetty tekniikka on seripaino tai silkkipaino.

Kuluttajan kannalta olisi erittäin toivottavaa, että mahdollisesta kutistumisesta ja sen suuruudesta olisi vaatteessa maininta, jotta ostotilanteessa voisi valita riittävän suuren koon.

 

©2017 layout9 - suntuubi.com